18.8.2011 Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari: Veronkorotusten aika ei ole nyt

Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto ovat huolissaan kasvun taittumisesta ja yritysten rahoituksesta. Järjestöjen mukaan hallituksen tulisi lykätä veronkorotuksia ja nopeuttaa julkisen talouden säästöohjelmia. Lisäksi hallituksen pitäisi parantaa yritysten mahdollisuuksia saada oman pääoman ehtoista rahoitusta. Nämä toimenpiteet eivät järjestöjen mukaan vaadi hallitusohjelman avaamista ja ovat siksi suhteellisen helposti toteuttavissa.

Maailmantalouden lyhyt nousukausi on vaihtunut epävarmuudeksi, joka vaikuttaa sekä suomalaiseen vientiin että kotimarkkinoiden käyttäytymiseen. Tässä tilanteessa valtion toimintamahdollisuudet eivät ole suuret - mutta silti valtio voi vaikuttaa yleisiin toimintaedellytyksiin sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla vakauden lisäämiseksi.

Luottamus Suomen taloutta kohtaan vahvistuu Perheyritysten liiton ja Keskuskauppakamarin mukaan ensinnäkin sillä, että valtio huolehtii pitkäjänteisesti ja uskottavasti julkisen talouden kestävyydestä. Järjestöt odottavat tämän näkyvän myös budjettiriihen ratkaisuissa. Parhaasta mahdollisesta luottoluokituksesta huolehtiminen luo myös yrityksille hyvän taustan.

Perheyritysten liito ja Keskuskauppakamari korostavat myös rahoituksen saatavuudesta huolehtimista. Epävarmuuden lisääntyessä järjestöt vetoavat, että hallitus lykkää suunnitelmiaan eri pääomatulojen verotuksen kiristämisestä. Yritykset tarvitsevat omaa pääomaa myös velkarahan vastineena.
Tämän rinnalla Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari odottavat, että hallitus saattaa voimaan hallitusohjelmassa sovitun yhteisöveron alennuksen heti vuoden 2012 alusta lähtien. Kasvua, rahoitusmahdollisuuksia ja luottamusta lisäisi tämän ohella se, että yhteisöveroa alennettaisiin hallitusohjelmassa sovittua enemmän.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa ja mitä uskottavammalla tavalla kriisin hoitostrategiasta päätetään, sitä suuremmalla luottamuksella sekä kotitaloudet että yritykset suhtautuvat tilanteeseen. Jos ratkaisut eivät tunnu haasteisiin nähden riittäviltä tai päätökset lykkääntyvät, kasvaa riski paniikkiratkaisuihin. Tällöin myös luottamus romahtaa.